Hämeenlinnan Lentopallokerho kulkee onnellisten tähtien loisteessa. Viime syksynä Hämeenlinnaan saapui lentopallon monitoimimies Leonardo Ceccarini Italiasta. Hyväntuulinen, avoin mutta ennen kaikkea lentopallon ammattilainen Leonardo on valloittanut kaikkien sydämet joiden kanssa on toiminut. Ceccariniä kehuvat niin juniorit kuin liigajoukkueen pelaajat. Seurajohdosta puhumattakaan. Jäljempänä Leonardon haastattelu Englanniksi ja Suomeksi.
Please tell us about your background. How did you get involved in volleyball?
- I am Leonardo Ceccarini, I was born in Pisa, Italy and have graduated from my studies in Sport Sciences. I have worked in volleyball since I finished my high school (2009).
- When I was playing volleyball in the season 2008-2009 (I was 18 years old) I had a bad injury to the ankle, so I had to stop for three months. In this period I decided to do the course as volleyball coach so I had the possibility to continue to work in volleyball also as a coach. In 2012 (22 years old) I decided to stop playing to be only coach and scout-man. Sometimes I miss the atmosphere I felt when I was a player, but it was a good choice because as a coach I did great experiences that I certainly would never have as a player.
- In these seasons I had the good fortune to work with very good coaches in club and national teams. As Scout-Man I started my first years in men's and women's B Series teams and for the past two seasons I have worked in men's A2 series ("Peimar Volley Calci" and "Fonteviva Apuana Livorno").
- As for the national teams I was lucky to work in 2017 with the Italian Women's Deaf Volleyball National Team (Silver Medal at the Deaflympics in Samsun in Turkey in 2017) and since last year I have been working with the Men's National Team of Tunisia (Cup of Africa 2019 and Qualification for the Tokyo 2020 Olympics, postponed we hope in this 2021 due to Covid-19). As a volleyball coach I have worked in both male and female youth teams during these seasons.
What kind of experience and training you have, regarding both playing and coaching volleyball?
- To be volleyball coach I made some courses, but after this you have to create your own experience in the court with the work, and this is the most difficult part. As assistant coach I always tried to learn something from the coaches I followed during all these seasons. I was lucky to have worked with very good coaches and I got some advice from each of them.
You have been in Finland for almost a year now. How did you end up here in Hämeenlinna and in Lentiskerho?
- I am very happy for the call of the Club, for me it was unexpected and sudden but the negotiation was quick because I was convinced almost immediately. It was easy to choose and I'm very happy to have started this adventure. I found a serious, professional and organized Club, I spoke with the head coach and the general manager and I had good feelings.
- For me it is the first experience with a club so far from home and for so long, but I am very convinced of the choice because many have spoken well to me about the reality of this country, therefore it was easier for me to choose. After six months the report is for sure positive. I like very much Hämeenlinna, is a good quiet city and I have the possibility also to walk in the middle of the nature or around the lake very close to my house in the free time, so it's fantastic.
How do you like Lentiskerho?
- The players in the Club are working very well and a good synergy is being created within the group. The technical and tactical advices of Matteo, Sami and Anuliisa are paying off, we can see the big improvements (technical and physical). We are trying to do our best in the Championship, the matches are many and we have to be ready every time. After the regular season we hope to do a good work also in Playoffs, we will fight until the end to finish as best as we can.
- My personal goals are the same as for the team. It is not for me to define what are the seasonal goals that the club intends to achieve, also I am very superstitious so I don't want to make predictions. I can certainly say right now that I will do my best to work to the best of my ability.
You are currently working as Junior Coach at Lentiskerho and you are also responsible for the statistics. Please tell us more about these
- I am following also Junior D groups. The girls are in good progress. Unfortunately we had to stop in December because of Corona restrictions, but now we are trying to start again and I hope that we can continue until the end of the season. They are practicing very well and they are improving, so I am happy for this. With the Liiga team I work with statistics every day, to study the opponents I analyze matches, and with the data I create, Matteo and Sami can prepare also tactical plan. For our team matches, analyzing what we do, we can understand what is going well and what we have to improve, so practices can be organized for the girls.
You are clearly a ”volleyball person” but do you have any other hobbies or sports? What are your plans and dreams for the future?
- Yes of course, I like others sports and activities (football, ski, trekking, swimming) and I like to spend time with my friends. Now that I am very far from them we can only keep in touch with videocalls. Luckily I can go walking and trekking in the free time. Now here in Hämeenlinna there is a lot of snow and the landscape is fantastic.
- My future until now is focused on the end of this season, I will try to do my best to help the team to do as best as we can, then let's see. I will be busy with Tunisian Volleyball National Team in summer time, I hope that Olympic Games will become real because we can participate and go to Tokyo. I would like to continue to work in volleyball also next seasons, let's see what will happen after this season. I have also other possibilities in the workplace, I will decide later.
- My biggest dream, like I think the dream of all people in sport, is to participate in Olympic Games. I hope I can make it happen with Tunisia next summer.
Kerrotko meille taustastasi: missä olet syntynyt ja opiskellut? Miten tulit lentopallon pariin?
- Olen Leonardo Ceccarini, olen kotoisin Pisan kaupungista Italiassa ja olen valmistunut liikuntatieteiden opinnoista. Lentopallon parissa olen tehnyt töitä jo lukiosta lähtien (2009).
- Kun pelasin lentopalloa 18-vuotiaana kaudella 2008-2009 loukkasin nilkkani pahasti ja minun oli lopetettava pelaaminen kolmeksi kuukaudeksi. Sinä aikana päätin osallistua valmentajakoulutukseen niin että voisin työskennellä myös lentopallovalmentajana. Vuonna 2012 (22-vuotiaana) päätin lopettaa pelaamisen ja keskittyä valmentamiseen ja kykyjenetsintään. Toisinaan kaipaan sitä tunnelmaa joka pelaajalla on, mutta päätös oli hyvä. Valmentajana sain huikeita kokemuksia, joita en varmaan olisi kokenut pelaajana.
- Minulla on näiden kausien aikana ollut onnea kun olen saanut työskennellä erittäin hyvien valmentajien kanssa – niin joukkueissa kuin kansallisella tasollakin. Kykyjenetsijänä aloitin ensimmäiset vuodet sekä miesten että naisten B-sarjan joukkueiden kanssa ja viimeiset kaksi kautta olen tehnyt töitä miesten A2-sarjan parissa ("Peimar Volley Calci" ja "Fonteviva Apuana Livorno").
- Vuonna 2017 minulla oli kunnia työskennellä kansallisella tasolla Italian kuurojen naisten lentopallomaajoukkueen kanssa (hopeamitali, the Deaflympics 2017 Turkissa) ja viime vuodesta lähtien olen tehnyt töitä Tunisian miesten maajoukkueen kanssa (Cup of Africa 2019) ja pääsy Tokion 2020 olympialaisiin, jotka siirrettiin toivottavasti vuoteen 2021). Olen toiminut sekä miesten että naisten juniorijoukkueiden valmentajana näinä kausina.
Millaista kokemusta sinulla on lentopallon pelaamisen ja valmennuksen osalta?
- Suoritin kyllä lentopallon valmentajakursseja mutta sen jälkeen on jokaisen kerättävä oma kokemuksensa kentällä, tekemällä tätä työtä. Ja siinä se vaikein osa sitten onkin. Kakkosvalmentajana pyrin aina oppimaan jotain valmentajilta ja seuraan heitä koko kauden ajan. Minulla on ollut onnea, olen saanut tehdä töitä hyvien valmentajien kanssa ja olen saanut jokaiselta paljon.
Olet ollut Suomessa kohta vuoden, miten tiesi johti Hämeenlinnaan ja Lentiskerhoon?
- Olen todella iloinen kun sain kutsun Kerhoon. Se tuli minulle yllätyksenä mutta neuvottelusta tuli lyhyt koska vakuutuin asiasta lähes välittömästi. Valinta oli helppo ja olen todella iloinen että ryhdyin tähän seikkailuun. Kohtasin tosissaan olevan, ammattimaisen ja hyvin organisoituneen Kerhon, keskustelin päävalmentajan ja toimitusjohtajan kanssa – ja minulle tuli hyvä tunne koko asiasta.
- Olen nyt ensimmäistä kertaa tekemisissä joukkueen kanssa, joka on niin kaukana kotoani ja tehtävä kestää niin pitkään. Olen silti vakuuttunut että päätökseni oli oikea, varsinkin kun olin kuullut monelta taholta hyvää tästä maasta. Siksi valinta oli helppo ja näin yli puolen vuoden jälkeen voin sanoa että selvästi positiivinen. Pidän kovasti Hämeenlinnasta, tämä on hieno hiljainen kaupunki ja on erityisen hienoa, kun voin kävellä keskellä luontoa tai tehdä kävelylenkin kotini vieressä olevan järven ympäri.
Mielipiteesi Lentiskerhosta?
- Lentopallokerhon pelaajat tekevät hienoa työtä ja ryhmän kesken on muodostumassa hyvä synergia. Matteon, Samin ja Anuliisan tekniset ja taktiset neuvot kantavat ja iso kehittyminen näkyy niin teknisellä kuin fyysiselläkin puolella. Pyrimme tekemään parhaamme Mestaruusliigassa; otteluita on paljon ja meidän on oltava valmiina joka kerta. Runkosarjan jälkeen teemme toivottavasti hyvää työtä myös Playoff-peleissä – taistelemme loppuun asti, teemme parhaamme.
- Henkilökohtaiset tavoitteeni ovat samat kuin joukkueella. Kauden tavoitteiden määrittely ei ole minun päätettävissäni – ja olen niin paljon taikauskoinen, että en halua ennustaa. Sen voin kuitenkin sanoa, että teen töitä niin hyvin kuin vain voin.
Toimit nyt Hämeenlinnassa juniorivalmentaja ja vastaat myös tilastoinnista. Kerro niistä vähän lisää.
- Seuraan myös D- junioreiden joukkueita. Tytöillä menee hyvin. Valitettavasti jouduimme lopettamaan harjoittelun marraskuussa koronarajoitusten takia, mutta nyt lähdemme uudestaan liikkeelle ja toivottavasti voimme jatkaa kauden loppuun asti. Juniorit harjoittelevat hyvin ja kehittyvät, ja siitä olen erittäin iloinen. Liigajoukkueen kanssa teen töitä joka päivä, tutkin vastustajaa, analysoin otteluita ja tuottamieni tietojen pohjalta Matteo ja Sami voivat valmistella myös taktiset suunnitelmat. Oman joukkueen otteluiden osalta analysoin kaikkea mitä teemme ja siten voimme paremmin ymmärtää mikä menee hyvin ja missä meillä on kehitettävää. Ja sen perusteella voidaan järjestää pelaajien harjoitukset.
Olet selvästi ”lentopalloihminen”, mutta harrastatko myös muuta tai muita lajeja? Entä tulevaisuuden suunnitelmat ja unelmat?
- Tottakai pidän myös muista urheilulajeista ja liikunnasta (jalkapallo, hiihtäminen, vaeltaminen, uinti) mutta vietän toki aikaa myös ystävieni kanssa. Nyt kun olen näin kaukana ystävistäni voimme pitää yhteyttä vain videopuheluiden avulla. Onneksi pääsen vapaa-ajalla myös kävelemään ja vaeltamaan. Täällä Hämeenlinnassa on nyt myös paljon lunta ja maisemat ovat fantastiset!
- Tulevaisuudensuunnitelmani keskittyvät juuri nyt kauden loppuun. Pyrin tekemään parhaani, jotta voin auttaa joukkuetta onnistumaan. Kesällä tulen olemaan kiireinen Tunisian lentopallomaajoukkueen kanssa ja toivon, että Olympialaiset toteutuvat, koska me voimme osallistua ja matkata Tokioon. Haluaisin tehdä töitä lentopallon kanssa myös ensi kaudella mutta katsotaan ensin mitä tämä kausi tuo tullessaan. Muitakin työmahdollisuuksia on, päätän niistä myöhemmin.
- Suurin unelmani – niinkuin kaikkien urheilussa olevien unelma – on osallistua Olympialaisiin. Toivottavasti tämä toteutuu Tunisian joukkueen kanssa ensi kesänä.
Takaisin