Sami Steniuksesta (33v) on kasvanut Hämeenlinnassa ahkera ja päämäärätietoinen lentopallovalmentaja. Itseluottamusta puhkuvalla miehellä lienevät parhaat vuodet kuitenkin vielä edessäpäin. Sami on saanut kehittyä lentopallovalmennuksen emämaan italialaisten huippuvalmentajien tiimissä. Lisäksi hän on jo päässyt maistamaan menestyksen mannaa Lentiskerhossa ja janoaa intohimoisesti lisää sankaritekoja.   

  

  Sami Stenius on Hämeenlinnan Lentopallokerhon toinen valmentaja. Mutta mikä mies hän oikeastaan on ja mistä hän tulee?  

 Samin tarinan alussa on Lentopallokerhon päävalmentaja Matteo Pentassuglian mietteet Samista.  

  
  “Sami on todennäköisesti tärkein osa prosessiani Hämeenlinnassa. Hän on aina ollut lähellä minua ja auttanut minua – ja antaa joka tilanteessa kaikkensa työlleen. Lyhyesti sanottuna, hän on oikea käteni kaikessa mitä teemme.   

  Sami on intohimoinen lajin suhteen ja hän tietää siitä todella paljon. Mutta silti, vaikka hän tietää lajista paljon, joka päivä hän opiskelee ja hankkii lisätietoa tullakseen itse paremmaksi ja auttaakseen Kerhoa, pelaajia ja henkilöstöä tulemaan päivä päivältä paremmiksi.   

   Sami on loistava valmentaja, sellainen, jonka jokainen haluaisi joukkueeseensa”, sanoo Matteo Pentassuglia.  

     

    SAMI ALOITTI LENTOPALLOHARRASTUKSEN HYVIN NUORENA  

  “Molemmat vanhempani pelasivat lentopalloa. Asuimme liikuntasalin läheisyydessä ja isäni Atro Steniuksen toimiessa joukkueenjohtaja aloitin kuusivuotiaana lentopalloharrastuksen Muhoksen Tiikerit joukkueessa.     

  “Lentopallon lisäksi juoksin, hiihdin, pelasin pesäpalloa, jalkapalloa ja jääkiekkoa. Ala-asteen alussa innostuin myös painista, mutta se oli pakko lopettaa, koska äitini Tarja kauhisteli, kun koko vartalo oli treenien ja kisojen jälkeen aina aivan mustelmilla”.   

  “Neljännelle luokalle mennessäni muutimme Ouluun, jossa päälajiksi valikoitui lentopallo sekä kesäisin pelasin pesäpallon kaupunkisarjassa lukkarina sekä beach volley’ta pääosin hyvän ystäväni Jari Nurron ja Aki Jokelan kanssa. Kouluaikana pyrin osallistumaan kaikkiin mahdollisiin koulujenvälisiin kilpailuihin ja menestystäkin tuli mm. pingiksessä, sulkapallossa ja pesäpallossa”.  

  

     JUNIORIVUOSIIN MAHTUU MYÖS MENESTYSTÄ  

  “Aloitin passarina mutta kun verkko nousi tarpeeksi korkealle pituuteeni nähden, luonnollinen siirtymä oli liberoksi. Menestystäkin tuli jo juniorina: Olin Pohjois-Suomen tekniikkamestari -97, alue-SM All Stars -libero 2003, Oulun Kiskon 4-sarjan mestaruus, Vaasan Kiiston 4-sarjan mestaruus, TTV:n 1-sarjan nousukarsinnat”.  

  “Aikuisena pelasimme Oulun Kiskossa A-junioreiden SM-lopputurnauksessa. Olin tällöin armeijassa morttileirillä Rovaniemen lumilla ja sain lopulta komppaniaan palattuamme tiedoksi, että loma-anomus oli mennyt läpi. En ehtinyt käydä edes suihkussa viiden päivän tetsauksen jälkeen, kun tuli kiire junaan Rovaniemeltä Somerolle(?). Ei muuten kauaa pystyneet vieressä istuneet aromejani haistelemaan ja sain matkustaa rauhassa. Oulussa pysähdyksen aikana vanhemmat toivat pelikamppeet juna-asemalle. Menestys turnauksessa jäi kovan painimisen (kirjaimellisesti) jälkeen vaisuksi. Kiskossa nousimme pelaamalla 4-sarjasta 2-sarjaan".   

  

    SAMIN VALMENTAJAURA KÄYNNISTYI JO VARHAIN  

  “Vuonna 2011 muutin Vaasaan opiskelemaan lähihoitajaksi ja liityin Vaasan Kiiston 4- ja 2-sarjajoukkueisiin. Kiistossa pääsin pelaamaan yhden ottelun 1-sarjaa ja silloin pelasimme Kuortanetta vastaan. Joukkueessamme pelasi myös minua siinä ottelussa kovasti tsempannut Dmitri “Dima” Borichev.  Vaasan Kiistolle olen erittäin kiitollinen siitä, että he antoivat minulle mahdollisuuden pelata, valmentaa C-tyttöjä sekä käydä II-tason valmentajakoulutuksen Kuortaneella”.  

  

    MUUTTO HÄMEENLINNAAN OLI TODELLINEN ONNENPOTKU

  “Vuonna 2013 sain opiskelut Vaasassa pakettiin ja pääsin hieman yllättäen opiskelemaan HAMK:iin. Muutin siis jälleen opiskelujen perässä ja keskustelin opiskelupaikan saatuani Rovaniemen Kultavaskoolissa tapaamani Niemisen Tompan kanssa mahdollisesta pelipaikasta Team Tawast-Volleyn 2-sarjajoukkueessa. TTV:n kanssa edettiin aina 1-sarjan nousukarsintoihin saakka kaudella 2013-14 ( Tässä linkki ratkaisuotteluun Jankko-TT-Volley: https://www.youtube.com/watch?v=DMwOyFcG4Kk. ) 2014-15 pelasin viimeisen sarjakauteni ja siirryin tämän kauden jälkeen kokonaan valmennushommiin. TTV:ssä oli tapana ottaa alkulämmittelyfutikset, jotka saattoivat toisinaan kestää koko treenivuoron”.     

 

     OMA PELAAMINEN SAI JÄÄDÄ, MATKA VALMENTAJANA ALKOI  

  “Hämeenlinnassa aloitin TTV:n C-tyttöjen valmentamisen vuonna 2014 Marina Skenderin kanssa. Seuraavana vuonna Team Tawast-Volley jäi historiaan ja siirryin HPK-naisten A-tyttöjen/1-sarjajoukkueen apuvalmentajaksi Luca Nidasion kanssa, joka toimi liigajoukkueen 2-valmentajana. Nidasio joutui kuitenkin kesken kauden lähtemään takaisin Italiaan perhesyiden vuoksi, joten siirryin hänen saappaisiinsa A-tyttöjen ja 1-sarjajoukkueen päävalmentajaksi sekä liigajoukkueen apuvalmentajaksi. Tämä kausi meni aika sumussa opiskeluihin liittyvien työharjoittelujen ja valmennuksen yhteensovittamisessa, mutta kova työ toiliigajoukkueelle mestaruuden Luca Chiappinin johdolla. Chiappinin, Matteo Pentassuglian ja muiden italialaisten kanssa työskentely onkin avannut minulle täysin uudenlaisen maailman kaikkeen siihen, mitä lentopallovalmennukseen huipputasolla liittyy”.  

  “Vuonna 2018 Luca Chiappinin  ja Matteon toimiessa U19-tyttöjen maajoukkueessa, toimin apuvalmentajana Hämeenlinnassa järjestetyllä leirillä. Kaudella 2019-20 olin Hämeenlinnan lyseon lentopallolinjan vastuuvalmentajana. Kaudesta 2019 alkaen olen toiminut Lentiskerhon kakkosvalmentajana ja olemme osallistuneet muun muassa Challenge Cupiin, CEV Cupiin ja Mestareiden liigaan”.  

  “ Valmennuksen lisäksi vastaan vieraspelireissuilla “matkanjohtajan” tehtävistä silloin, kun manageri Ville Kalliomäki ei pääse mukaan. Olen myös päässyt nuorempana rajatuomarina tuomaroimaan miesten ja naisten liigan mitalipelejä Oulussa ja Hämeenlinnassa”.  

.  

    OTTELUISSA SAMI ISTUU PENKILLÄ – JA TEKEE MONIA ASIOITA  

  “Ottelun aikana ensisijainen tehtäväni on seurata miten vastustaja toteuttaa vastaanotto-hyökkäys-systeemiään ja pyrkiä auttamaan Matteota ohjaamaan meidän syöttö-torjunta-puolustus-taktiikkaamme pelin edetessä. Teen tämän kirjaamalla tiedot paperille. Tietokoneelta puolestaan näen reaaliaikaiset tilastot, jotka ammattitilastomiehemme Leonardo Ceccarini kentän päädystä “koodaa”.   

  “Tilastoista seuraan miten pelaajat tehtävistään suoriutuvat eri osa-alueilla. Pidän myös Matteon ajan tasalla, mikäli johonkin seikkaan tarvitsee kiinnittää huomiota. Tietokoneelta näen myös pelin livestreamin, jonka asetan viiveelle, jotta voin jälkeenpäin katsoa, mitä pallorallin aikana tapahtui ja välittää tietoa pelaajille. Lisäksi tarkastelen vastustajan torjunta-puolustus-taktiikkaa hyökkääjiämme vastaan. Tehtäviini kuuluu myös aikalisien ja pelaajavaihtojen näppäily tabletilla”. 

 

   JÄRJESTELMÄLLINEN SUUNNITTELU ON MITTAVAA  

  “Roolini painottuu enemmän harjoitusten ulkopuoliseen aikaan, sillä harjoitukset ovat vain osa kokonaisuutta työssäni. Suunnittelemme miten harjoituksia toteutetaan ja otteluihin valmistaudutaan sekä analysoimme omia ja vastustajien otteita. Esitämme erilaisia näkökulmia toteutukseen liittyen, haastamme toisiamme, jaamme havaintojamme ja arvioimme, kuinka olemme yksilöinä ja joukkueena suoriutuneet ja mitkä osa-alueet kaipaavat kehittämistä. Fysiikkaharjoituksissa olen avustamassa, kun töiltäni kerkeän.  

  “Lajiharjoituksissa suunnittelen ja ohjaan suunnitellun teeman mukaisen alkulämmittelysession, toimin “pallotykkinä”, tarvittaessa pelaan, muistuttelen tekniikoista ja pyrin tekemään Matteon työn helpommaksi, jotta hän voi keskittyä valmentamiseen. Harjoitusten ja pelien jälkeen haastattelen pelaajat ja pyydän heitä arvioimaan kuormituksensa sekä ilmoittamaan mahdollisista vaivoistaan. Näiden tietojen pohjalta suunnittelemme yhdessä fysiikkavalmentajamme Anuliisa Lähitien kanssa, kuinka harjoittelua jatkossa toteutetaan”.

  

    MYÖS OMAEHTOINEN YKSILÖVALMENNUS ON SAMILLE TUTTUA  

  “ Viime kesänä vedimme Jenna Yli-Vainion kanssa yksilöharjoituksia pallon kanssa kolme kertaa viikossa ja lisäksi hän pelasi fysiikkaharjoittelun ohella aktiivisesti beach volleyta. Jennan kanssa olemme rakentaneet pitkäntähtäimen projektia, jonka tarkoituksena on luoda vahva pohja tulevia huippuvuosia ajatellen. Jennasta on kuoriutumassa todella kypsä persoona ja urheilija, jonka työmoraali on aivan erinomainen. On ollut upeaa seurata, minkälaisia harppauksia hän on ottanut passarina viimeisen kahden vuoden aikana. Toivoisinkin näkeväni Jennan lähitulevaisuudessa maajoukkueleirillä näyttämässä osaamistaan”. 

 

    MITEN IHMEESSÄ MIES EHTII JOKA PAIKKAAN? 

  “Valmistuin vuoden 2017 kesäkuussa terveydenhoitajaksi/sairaanhoitajaksi. Viime kaudet olen jaksottanut työni niin, että loka-huhtikuun ajan keskityn pääosin valmentamiseen ja touko-syyskuun ajan sairaanhoitajan töihin. Koska pelasimme tällä kaudella suuren osan otteluistamme syyskaudella, niin olen päässyt keikkailemaan, mikä onkin hyvää vastapainoa valmennushommiin. Teen tällä hetkellä hoitsuhommia 2-3 vuorotyössä pudotuspelien alkuun saakka. Teen siis sijaisuuksia kauden aikana, silloin kun se on aikataulullisesti mahdollista. Onneksi tuli valittua ala, jossa töitä riittää ja tekijöille on kysyntää”!  

  

    VALMENNUSTIIMIN LISÄKSI SAMI JAKAA KIITOSTA MYÖS MUILLE TOIMIJOILLE  

  “On ilo olla mukana näin ammattitaitoisessa, kehityshaluisessa ja joustavassa ryhmässä. Iso kiitos kuuluu Ville Kalliomäelle ja seuran hallitukselle, kun luottoa on löytynyt vaikeinakin aikoina. Arvostamme suuresti sitä tukea, mitä olemme staffissa saaneet!  

  "Koivurinteen Ollilla on vankka kokemus urheilijoiden parissa työskentelystä fysioterapeuttina ja lääkärinä ja tiimimme uusimpana jäsenenä Järvisen Vesku hoitaa osteopaatin roolia loistavasti. Anuliisa “Össe” Lähitie on toiminut useamman vuoden naisten maajoukkueen fysiikkavalmentajana ja hän suunnittelee ja toteuttaa fysiikkaohjelmat ja testaukset vahvalla ammattitaidolla. Meillä on huipputiimi, jossa työskennellään tehokkaasti, pilke silmäkulmassa".

  

    UUSI VAKANSSI ON TOIMI JUNIORIVASTAAVANA  

  “Junioritoiminnasta vastaavana järjestän toimikunnan kokoukset ja valmistelen niihin asialistat. Teen tuotetilauksia, varaan ja perun salivarauksia, tiedotan valmentajia ja joukkueenjohtajia muutoksista, rakennan pallotyttö-/talkoovuorolistoja, laadin kuukausiohjelman seuran toimintaan osallistuville, päivitän nettisivuja/somea...”.  

 

    SAMIN SYDÄN SYKKII LENTOPALLOLLE JA TAVOITTEET OVAT KORKEALLA 

  “Ilman lentopalloa en olisi tällainen ihminen kuin nyt olen, lentopallo on tuonut elämääni monta hienoa ihmistä ja ystävää. Laji on antanut minulle tunteikkaita hetkiä niin pelaajana kuin valmentajanakin. Hetkiä, joita ei arkityössä välttämättä pääse kokemaan. Pelaajien into kehittyä ja kokeilla rajojaan tuo minulle valtavasti virtaa, vaikka töitä tehdään kellonympäri lähes päivittäin”.  

  “Hämeenlinnassa ollaan tavoiteltu mestaruutta jokaisella kaudella, kun olen ollut toiminnassa mukana - eikä tämä vuosi ole poikkeus! Luotan pitkäntähtäimen tavoitteelliseen toimintaan, joten pyrin omalta osaltani auttamaan pelaajia luomaan tavoitteita ja unelmia sekä kasvamaan ja kehittymään urheilijoina. Määrätietoisesta työstä hyviä esimerkkejä ovat mm. Piia Korhonen ja Suvi Kokkonen, jotka viettivät Hämeenlinnassa useamman vuoden ja ansaitsivat paikkansa kovatasoisissa liigoissa. Henkilökohtaisesti tavoitteenani on jossain vaiheessa päästä maajoukkuetoimintaan mukaan sekä toimia päätoimisena valmentajana”.  

 

   LOPPULAUSEEKSI SOPII SAMIN JAKAMA VIISAUS    

   “Eräs repliikki iski syvälle tajuntaan, kun kuulin sen ensimmäisen kerran ja kelailin muutaman kerran: “It’s hard to stay mad, when there’s so much beauty in the world.” 

 

  Takaisin